Nitro oli siis tosiaan kisoissa.. Ne menivät hyvin. Paljon paremmin, kuin olisi voinut olettaa! Ratsukko oli kuudes ja sai silti ruusukkeen. Ei, eivät olleet edes viimeisiä.. :) Rata meni puhtaasti. Yksi pukitus, mutta Mira pysyi! Ensimmäisen esteen ylitys taisi olla vaikeinta, mutta onnistui!
 On erittäin hienoa, että täällä metsäkulmilla järjestetään tällaisia kisoja, joihin voi aloittava pari osallistua ilman mitään paineita. Oli erityisen mahtavaa, kun ennen Nitron suoritusta kyseisen tallin pitäjä pyysi muita hevosia pysymään radan läheisyydessä. Nitrro olisi muuten saattanutkin vaikka hätääntyä.. Onneksi sen kanssa kopittaminen ja muut härdellit menee rutiinilla.. On niin ihanaa että on yksi yksinkertainen hevonen.
 Niin. Vili sai diagnoosia jalastaan. Ell epäili vamman olevan suht tuore, joten paranemisennuste on ihan hyvä. Taluttelemme siis tiellä ja ratsastamme mahdollisesti käyntilenkkejä. Parin kuukauden kuluttua on kontrolli. Hampaissa oli piikkejä, ei ole enää. Jouduimme rauhoittamaan operaatioon hänet, pisti hiukan verran vastaan. Jatkossa raspaillaan varmaan sittn elokuussa, niinkuin muitakin...
 Mietin vähän että jos uskaltaisin vaikka jossain vaiheessa alkaa hyppiä Liinulla pikkuesteitä..? Näytti vaan niin kovin hauskalta, kun oli ne kisat, että alkoi tehdä itsekin mieli taas koittaa. Ehkä aloitan tunneilla itse ja opetan Liinua varovasti kotona suhtautumaan esterakennelmiin. Se kun ei oikein välittäisi mistään uudesta.. Tulipas paljon noita pisteitä tuohon kirjoitteluun.. Kello on niin paljon  että johtuu varmaan siitä.

 Lopuksi.. Annan Kojorin kuolemasta tulee näihin aikoihin kolme vuotta. Laitan tänne huonon kuvan, josta ei näe muuta, kuin sen, minkä muotoinen se oli...